Timo Kärkkäinen

Tämä hyvin arkinen pieni juttu teki minuun vaikutuksen.

Helsingissä paukkui kovat pakkaset, kun istuttiin sulkapallokaverini kanssa loppiaisena (6.1.2016) pelin jälkeen kahvilassa ja hän kertoi käyneensä ennen peliä työautollaan (koulubussi) Sipoossa kääntymässä huoltoasemalla. Ihmettelin hieman asiaa, koska oli kaverin (ja koulujen) vapaapäivä. Sanoi sitten siihen että halusi vain varmistaa, että kun kyseinen auto oli seissyt useamman päivän pakkasessa, että varmasti lähtee seuraavana aamuna käyntiin kun koululaiset palaavat lomilta. (Ja myöhemmin kuulin että oli mennyt vielä viideltä hallille seuraavana aamuna lämmittämään autoa valmiiksi, vaikka eka kyytiläinen tuli kyytiin vasta seitsemältä.)

Ja niihin samoihin aikoihin esim. Helsingin paikallisbussiliikenne oli suurissa ongelmissa pakkasen vuoksi ja lukuisia vuoroja jouduttiin perumaan.

Ei juuri puhuttu siitä sen enempää, mutta asia jäi kytemään mieleeni esimerkkinä sellaisesta ammattiylpeydestä, johon ei nykyään enää kovin usein törmää. Jamppa kuskaa siis kakaroita kouluun työkseen ja halusi vain vapaapäivänään varmistaa, ettei vahingossakaan yksikään lapsi joudu niillä yli 20 asteen pakkasilla odottamaan tienposkessa turhaan siksi että autossa olisikin seuraavana aamuna jotain ongelmaa.

Eikä kakarat tajunneet aamulla mitään, kun auto tuli juuri silloin kun piti. Jamppa teki vain työnsä.

Vai ehkä sittenkin hieman enemmän?